Idea kalastusoppaaksi ryhtymisestä syntyi monen asian yhtälöstä.
Ensinnäkään Heinolassa ei ollut yhtään sellaista kalastusopasta, joka toimisi urheilukalastusalueella.
Toiseksi paikalliset majoitusliikkeet ovat vastanneet asiakkaan kysyntään sitä kuuluisaa ei oota.
Kolmanneksi katsoin peilistä henkilöä joka tuntee Heinolan urheilukalastusalueen metkut unissaankin.
Kuvassa ollaan talvilomareissulla lapissa, Lainio Snow Village hotellissa jossa oli tänä vuonna vedenalainen maailma-teema.
Minustako kalastusmatkailuyrittäjä-kirjan luettuani visio vahvistui.
Oli otettava selvää toimiluvista, it-järjestelmistä, elintarvikelainsäädännöstä jne.
Opastetut kalastusretket piti tuotteistaa, alusta lähtien kunnolla.
Toimilupa-asiaa kartoittelin ELY-keskuksesta. Päivätyössä virasto ja sen lomakkeet ovat hyvinkin tuttuja.
Katsoin luvan hakua siitä lähtökohdasta, että halusin sen yritykselle enkä henkilökohtaista toimilupaa.
Päädyin ratkaisuun syystä, että yrityksen luvalla on vähemmän rajoittavia tekijöitä.
Yrityksen nimissä lupa ei henkilöidy, se oli tärkein lähtökohta.
Toimialuetta pohtiessani päädyin rajaamaan sen Heinolan urheilukalastusalueelle.
Laajemmalle alueelle en alkuun nähnyt tarvetta, sillä soutuveneellä ei kauemmas viitsi edes lähteä.
Tämä on kodin ikkunasta näkyvä vesistö jonka kivet ja kolot tunnen erittäin hyvin.
Koska yritykseni halusi toimia vain Heinolan urheilukalastusalueella, ELY:n tarkastajan mukaan vesialueen lupa riittää.
ELY:n lupa on varsin hintava ja raskas aloittavallle kalastusoppaalle.
Heinolan kaupunki suhtautui asiaan ensimetreiltä lähtien rakentavasti, ja niin tämän talvilomareissun jälkeen
yrityksellä oli lupa plakkarissa kalastusmatkailutapahtumien järjestämiseksi.
Samalla tuli tehtyä yritykselle turvallisuussuunnitelma, hyvä niin!
No eihän se lupaseikkailu jäänyt ainoaksi. Siitä lisää myöhemmin. Seuraavaksi pohditaan IT- järjestelmäjuttuja.
Lisää kommentti
Kommentit