Kotimatkalla päivätöistä se tapahtui. Nimittäin Päivin soitto Bistro Tango&Matosta.
- Sinä kun teet niitä kalastusopashommia niin mihin menevät ne kalat?
- En ole edes miettinyt asiaa, tähän asti ne on syöty tai vapautettu. Kuinka niin?
- Toisitko meille ne kalat jatkossa? Tule lauantaina käymään niin jutellaan mitä se vaatii noin lainsäädännön puolesta.
- Sopii! Itseasiassa Matti (ne tietää ketkä tuntee) visioi jo vuosia sitten, että Janne toimitat sitten kalaa kun olen perustanut kalaravintolan.
Sanansa mittainen mies!
Tämäkin sivuosumana saatu hauki päätyi Bistroon jossa siitä valmistui piimähaukiannoksia.
Taas alkoi selvitystyö Suomalaisessa lupaviidakossa. Mitä tarvitaan kun myydään kalaa ravintolaan?
Ensiksin tarvitaan kaupalliseksi kalastajaksi rekisteröityminen ELY-keskukseen.
Kuinkas muuten kuin maksullinen temppu sekin.
Mitä vielä? Jos toimintaan käytetään venettä, se on rekisteröitävä kalastusalukseksi.
Tästä soitto ELY keskukseen, hei minulla on vain soutuvene. Ei kai tarvitse rekisteröidä?
- Voi tuntua vähän... mutta kyllä se pitää rekisteröidä ja todentaa että omistat veneen.
Ei kun runo paperille, ja paperit sisään. Maksua vastaan tottakai!
Siinä se on, kalastusalukseksi rekisteröity soutuvene.
Eikä lupaviidakko tässä ole, ruokavirasto jäljellä.
Sinne piti tehdä ilmoitus alkutuotannosta. Siis kuten lammasfarmarit tekevät.
Pointsit Päijät-Hämeen ympäristöterveyden terveydensuojeluviranomaisille siitä, että ohjeet olivat hyvin käytännönläheiset!
Melkoinen ruljanssi sattumahaukien myymisen vuoksi.
Mutta tyylilleni uskollisena tämäkin tehdään by-the-book!
Taidan myydä kalaa ihan tuskana.
Seuraaavaksi tarinaa verkostoitumisesta.
Lisää kommentti
Kommentit